Kansainvälisyysmusikaalista

Tässä hieman väliaikapohdintaa kansainvälisyysmyusikaalin tiimoilta.
Aloitimme yhteistyön Saarijärven Yläkoulun kansainvälisyyshankkeen kanssa viime syksynä. Vedin joka keskiviikkoiltapäivä kaksituntisen opetussession, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa ryhmä teatteri-ilmaisun perusteisiin, luoda luottavainen ilmapiiri ja ryhmäyttää eri ikäluokkien oppilaat samaksi porukaksi. Myös varsinaisen esityksen käsikirjoitukseen tarvittava meteriaali, oli tarkoitus työstää syksyn aikana. Pääajatuksena oli saada nuorten oma ääni kuuluviin.
Kansainvälisyyttä lähestyttiin monella tapaa. Loimme ryhmissä hahmoja eri puolilta maailmaa, ja kirjoitimme heidän suullaan mielipiteitä ajankohtaisiin ilmiöihin. Etsimme sanomalehdistä nuoria kiinnostavia artikkeleita ja muovasimme niistä kohtauksia. Myös nuoria itseään askarruttavat kysymykset, kuten sikainflueanssarokotus saivat harjoituksissa näyttämöllisen muodon.
Laulujen tekstejä työstimme assosiaatioharjoituksella, jossa jokainen valitsi suuresta kasasta kuvia itselleen mieluisimman. Viiden minuutin jatkuvan tekstintuottamisen jälkeen oppilaat tarkastelivat tekstiään uudesta kulmasta, ja jokaisen tuli kirjoittaa sen pohjalta runo. Useat näistä runoista on nyttemmin työstetty esitykseen tuleviksi biisiteksteiksi.
Varsinaisen käsikirjoituksen kasaaminen on ollut suuresta materiaalista huolimatta, tai sen ansiosta, haasteellista. Kansainvälisyys aiheena on niin laaja, että välttääksemme kliseemäisyyden, on esityksen muoto ottanut runsaasti vapauksia. Näyttämöllä tulee vilisemään parikymmenpäinen joukko ihmisiä ja eläimiä, monia tilanteita ja ajatuksia maailmanlaajuisesti kuten myös paikallisestikin. Tarkoitus on edelleen säilyttää nuorten ääni, ja saada se kuuluviin. Esityksen avoin muoto on selkeä valinta suhteessa aiheeseen. Vaikka maailma on viestintäteknologian parantuessa pienentynyt, ei ihmisten todellinen vuorovaikutus ja kohtaaminen ole ainakaan parantunut.
Vaikka tämä prosessi tähtää esitykseen, ei se kuitenkaan välttämättä ole projektin tärkein pointti. Joka harjoituksessa olemme käyttäneet alusta varttitunnin siihen, että jokainen osallistuja on saanut piirissä sanoa, mitä hänelle tänään kuuluu. Tämä rinki on osoittautunut tärkeäksi paikaksi jakaa asioita, joita ei muutoin tulisi ääneen sanotuksi. Kohtaamista tapahtuu siis ainakin harjoituksissa, toivottavasti myös esityksessä.

t,pasi